Mulla oli pitkään tosi vahva fiilis siitä, että nyt on aika liikkua eteenpäin. Mietittiin Janin kanssa sitäkin vaihtoehtoa, että painettais töitä Brisbanessa koko se 6kk, mitä saadaan samalla työnantajalla olla, ja sitten lompakko pulleana ois hyvä lähteä viettämään joulua Melbourneen ja viisumin umpeuduttua tammikuussa Aasiaan. Mutta ei. Mulle tuli jo heti elokuun alussa sellainen levoton fiilis, että pakko päästä jatkamaan matkaa ja näkemään uutta. Myös ajatus farmipäivien suorittamisesta seuraavaa viisumivuotta varten kiehtoi liikaa. Päätettiin siis, että lähdetään.
Kaikki oli kuitenkin päätöksen jälkeen ihan viime hetkiin asti pimennossa. Siitä hetkestä, kun uudet asukkaat kämppään oli löytyneet ja mä olin irtisanoutunut töistä, oli viikko aikaa päättää mitä seuraavaksi. Viimeinen työvuoro oli viime sunnuntaina ja tänä tiistaina oli muutto ulos kämpästä. Ja vielä tänä maanantaina (!!) kaikki oli täydellisen epäselvää. Mulla oli todella jännittynyt olo koko viime viikon, mutta jostain syystä ihmeen vähän stressiä, vaikka jo alle viikon päästä olisin tyhjän päällä. Jostain syystä oli koko ajan tosi vahva tunne, että kaikki järjestyy omalla painollaan. Mulla ei ole koskaan ollut minkään stressin tai epävarmuuden äärellä niin vahva olo siitä, että ihan just mun elämä tulee muuttumaan ja kaikki ratkeaa. Se oli tosi omituinen ja uusi fiilis yleensä niin paljon stressaavalle ihmiselle.
No mitä sitten tapahtui?
Maanantaina iltapäivällä, kun olin kämppiksen kanssa shoppailemassa (sen sijaan että olisin pakannut seuraavan päivän muuttoa varten) sain sähköpostia että mulle olisi farmipaikka tiedossa. Mikä ajoitus!! Olin niin innoissani! Olin jättänyt muutamia sattumanvaraisia hakemuksia joihinkin working hostelleihin ja farmeille, mutten tosissani uskonut saavani vastausta, koska aiemman kokemuksen ja hakemusten perusteella vastauksia farmeista ei pahemmin tule. Jos joku hakee työntekijöitä, ja hänelle soittaa suoraan, on vastaamisen todennäköisyys silloinkin olemattoman pieni. Mutta joo, jos kaikki menee nyt putkeen ja tää ei ole mikään huijausjuttu, niin mun pitäisi aloittaa maanantaina POTATO HARVESTING!!! :D Joo en tiedä mitä se kokonaisuudessaan pitää sisällään, mutta uusia kokemuksia ainakin varmasti.
Nyt siis lennän Cairnsiin, josta lauantaina bussilla Atherton Tablelandsiin :) Näin ne asiat vaan järkkääntyy!
Antoisaa viikonlopun alkua Suomeen!
 |
| Tää postaus aloitettiin Brisbanen lentokentällä ja viimeisteltiin näissä maisemissa hostellin altaalla :) |
<3: Jenna
Ps. Janin pitäisi aloittaa banaanifarmilla samassa paikassa mun kanssa ensi tiistaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti